Joulun lähestyessä (ja lelulehtien kolistessa postiluukusta), on käynyt erittäin selväksi, mitä kaikkea esikoiseni toivoo pukilta. Lista on pitkä ja en oikeastaan ymmärrä puoliakaan lego ninjago elves chima -jutuista. Hänelle on kuitenkin helppo lähteä lahjoja metsästämään. Jouluasioista vielä onnellisen tietämätön 2-vuotias on vaikeampi nakki.
Lähestyin paljon puhuvaa, mutta vähäsanaista neitiä ensin simppelillä kysymyksellä.
- Mitä haluaisit paketista?
2-vuotias osoittaa keittiön kaappia.
- Joulupukin.
(Tässä vaiheessa tiedän, että kyse on joulukalenterista.)
- Kyllä saat myös joulukalenterin sitten, mutta mitä haluaisit paketista, jonka Joulupukki tuo?
- Paketin.
- Kyllä, saat myös paketin. Mutta mistä sinä tykkäät?
- Tykkään.
Huomaan, että on käytettävä selkeämpiä keinoja.
- Mistä lelusta sinä tykkäät?
- Kirja!
(Jes! Lähestymme oikeaa vastausta.)
- Mitä kuvia siinä kirjassa on?
- Muumi!
- Muumikirjan?
- Joo!
Muumikirja. Tehtävä suoritettu. Viiden eri laatuisen ninjagon ja kumppanien jälkeen yksi muumikirja tuntuu, noh, simppeliltä. Eiköhän pukki sellaisen löydä. Epäilen myös, että vielä tulee aika, kun neitimme on vähän vaativampi lahjottava. Nauttikaamme siis vielä tästä ajasta, kun pukin tehtävä on verrattain helppo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti